Rittal - The System

Sähkövero tekee Suomesta digitalisaation kehitysmaan

25.09.2018
Sähkövero tekee Suomesta digitalisaation kehitysmaan

Kauppalehti (18.5.2018) kertoi IRO Researchin tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolelta yrityksistä puuttuu digistrategia. Valtiovalta näyttää olevan yhtä hukassa oman digistrategiansa kanssa, koska se rankaisee edelleen digitalisaation selkärangan muodostavien datakeskusten toimintaa raskaalla sähköverolla.

Energian hinta on tulevaisuudessa nykyistä suurempi kilpailutekijä suomalaiselle elinkeinoelämälle. Sähkön käyttö kasvaa digitalisaation edetessä. Ilman kilpailukykyistä energiaa Suomi uhkaa pudota teknisen kehityksen eturintamasta, jos emme pidä huolta siitä, että digitalisaation sydän eli tietovarantoja hallinnoivien datakeskusten toimintaedellytykset turvataan kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Suurin murros toimintaympäristöässä tapahtuu lähivuosina, kun mobiilissa tiedonsiirrossa harpataan viidennen sukupolven teknologiaan. Siirtyminen 5G-ympäristöön mahdollistaa automaation, robotisaation ja tekoälyn laajenemisen niin teollisuuden kuin kotitalouksien käyttämissä palveluissa.

Palvelut eivät toimi ilman datakeskuksia. Pohjoismaat ovat erityisen houkuttelevia sijoituskohteita kansainvälisille jättikeskuksille. Suomella ei ole luonnollisia kilpailuetuja Ruotsiin tai Norjaan verrattuna. Pohjolassa on vakaa yhteiskunnallinen toimintaympäristö, datakeskuksille sopiva viileä ilmasto, koulutettua työvoimaa, toimiva infrastruktuuri ja teknologiaosaamista. Energian hinta on keskeisin kilpailutekijä.

Suomi on jäänyt naapureistaan jälkeen ankaran sähköveron seurauksena. Suurten datakeskusten sähkövero on Suomessa 14-kertainen ja pienempien osalta 45-kertainen Ruotsiin verrattuna. Ei ihme, että Facebook, Amazon ja Google ovat ilmoittaneet noin 500 miljoonan datakeskusinvestoinneista juuri Ruotsiin. Norjassa Lefdal Minen datakeskus ei maksa käyttämästään energiasta käytännössä mitään.

Jättimäisiä datakeskuksia tarvitaan rajallinen määrä, mutta 5G-tekniikan myötä kysyntä kohdistuu nykyistä enemmän pieniin ja keskisuuriin keskuksiin. Niitä tarvitaan lisää, koska 5G edellyttää tiheää tukiasema- ja datakeskusverkostoa. Valtion sähkövero rankaisee eniten juuri niitä keskuksia, joita nyt pitäisi rakentaa. Jos rakentamispäätöksiä lykätään sähköveron vuoksi, Suomi jää auttamatta digitalisaation pohjoiseksi kehitysmaaksi.

Nykyinen alennetun sähköverokannan suuntaaminen vain suurille, yli 5 megawatin keskuksille on lyhytnäköistä politiikkaa, eikä auta kilpailussa Ruotsin ja Norjan kanssa. Päättäjien olisi hyvä muistaa, että se summa, mikä sähköveron alennuksessa suoraan häviää, tulee takaisin moninkertaisesti datakeskusten rakentamisessa ja ylläpidossa.

Datakeskus on kuin paperitehdas. Se ei työllistä suoraan suurta määrää ihmisiä, mutta välillisesti vaikutukset ovat mittavia. Ruotsissa on laskettu Googlen datakeskuksen työllistävän rakennusaikana 6 800 ja käynnissä ollessaan suoraan ja välillisesti 450 ihmistä.

Pienille keskuksille energiakustannus on elämän ja kuoleman kysymys. Yhden megawatin laitos maksaa nyt sähköveroa noin 200 000 euroa vuodessa. Jos veroluokka olisi sama kuin paperitehtailla, veron määrä putoaisi kolmannekseen. Tästä huolimatta oltaisiin vielä kaukana Ruotsin ja Norjan etumatkasta.

Suuri datakeskus kuluttaa sähköä helposti pienen kaupungin verran vuodessa. Samalla se tuottaa ympärilleen liiketoimintaa, joka edesauttaa teollisuuden, yritysten ja kotitalouksien siirtymistä kohti aitoa digitalisaatiota. Käytännössä se tarkoittaa ekosysteemiä, jossa data liikkuu saumattomasti ja turvallisesti eri palveluiden kuten liikenteen, kaupan ja kotien välillä.

Datakeskuksia tarvitaan, jos Suomi haluaa pysyä digitalisaatiossa maailman huipulla ja ylläpitää nykyaikaista teollisuutta. Valitettavasti näyttää siltä, että olemme jäämässä pahasti jälkeen esimerkiksi Saksasta, jossa teollisuuden neljäs murros on siirtynyt puheista tekoihin. Suomessa ei olla kunnolla vielä edes puheiden tasolla.

Suomesta löytyy osaamista ja yrittelijäisyyttä, mutta meidän ei kannata siirtää itse lähtötelineitä sata metriä kilpailijoiden taakse. Näyttää oudolta, jos houkuttelemme Suomeen amerikkalaisia datajättejä, mutta viemme omilta yrityksiltämme toimintaedellytykset. Molempia tarvitaan, jotta pysymme mukana kansainvälisessä kilpailussa.

Mikko Aho

Myyntijohtaja, IT-Ratkaisut

Rittal Oy